Dios mio!

Sanotaan että Suomi on euroopan amerikkalaisin maa (kuka muka sanoo? no et sä tunne sitä kuitenkaan) ja Helsingin kaupunki, tai pikemminkin Helsingin kaupungin viralliset edustajat ovat päättäneet kovalla kädellä osoittaa edellämainitun sanonnan paikkaansapitävyyden. Ja se kovan käden esimerkki on seurata yhdysvaltojen loogista ajattelukykyä päätöksinen noudattamisessa. Ensin yhdysvallat pyysi YK:lta lupaa hyökkäykselle Irakiin, koska jenkkipäässä Irak oli selkeästi syyllinen 2001-terroritekoihin. "Mutt ku siell on joukkotuhoaseita." Hmm,,, eikös jenkeilläkin ole joukkotuhoaseita? No, kyseessä on kuitenkin maa jossa aikoinaan eräässä kyselyssä todettiin että yli 90% vastaajista kannattaa varauksetonta sananvapautta, mutta vastaavasti samaisessa kyselyssä yli 90% vastaajista olisi valmis rajoittamaan artistien kuten Marilyn Manson sananvapautta. Mutta ei, nyt ei kuitenkaan suuremmin nurista yhdysvalloista ja heidän logiikastaan, vaan Suomen ja nimenomaan Helsingin kyvystä ja halusta omaksua yhdysvaltojen logiikka. Siis aluksi jenkit pyysivät YK:lta lupaa hyökätä Irakiin, mutta YK ei antanut lupaa, koska ei ollut todisteita siitä että Irak olisi 2001-terroritekojen takana. Kuten tiedätte, yhdysvallat hyökkäsi Irakiin siltikin. Joten yhdysvaltojen logiikka oli "saadaanks me hyökätä Irakiin? No me hyökätään kuitenkin." Ja mitä hittoa jenkit mitään lupia kyselevätkään. Kyllähän joka ainoa ääliö varmasti tiesi, että pyytämällä YK:n siunausta ja apua, haluttiin vain kerätä yleinen kansan tuki omalle puolelle. Siksipä jenkit totesivat, että Irakin joukkotuhoaseet ovat uhka koko maailmalle ja c'mon britit ja muut, let's blow shit up. No, se siitä, ja nyt Helsinki on kahteen otteeseen hyödyntänyt tuota "me tehään kuitenkin"-ajattelutapaa. Ensin Helsinki toteaa tarvitsevansa maa-alueita, koska hesa alkaa käymään niin pieneksi, ettei sinne enää mahdu kaikki peräkyliltä helsinkiin muuttaneet asumaan. Mikä ratkaisuksi? Sipoolla on paljon peltoja ja metsää, otetaan ne. Mitä Sipoolaiset asiaan sanoivat? "Ei me haluta antaa teille meidän maata." Helsingin vastaus asiaan oli "me otetaan teidän maat." Reilu peli. Äläkä sinä ääliö siellä valita että ne maa-alueet olivat vain pölyä kerämässä. Ei sillä ole mitään vitun väliä mitä Sipoo alueillaan tekee, sillä ne ovat Sipoon, eivät Helsingin. Helsingillä on itselläkin rakentamatonta maata, tehköön tarpeensa sinne. Ja jos Helsinki todellakin ajattelisi niin, että ne alueet ovat vain tyhjän panttina, mutta niille voisi rakentaa taloja ja muuta shittiä, että alueen arvo nousisi ansaitsemalleen tasolle. Niin miksi Helsinki haluaa ne maat osaksi Helsinkiä? Ryhtyisi sitten yhteistyöhön Sipoon kanssa ja rakennuttaisi niille alueille taloja ja muuta shittä, mutta antaisi Sipoon omistaa alueensa. Yhteistyöstä olisivat molemmat saaneet etunsa, mutta Helsingin logiikalla "mulle ensin, sulle ei mitään." Tärkeintä on nimenomaan huomata se, että Sipoo äänesti maa-alueiden anastusta vastaan, miksi Helsinki ei usko? Joka helvetin vallanhimoinen tyranni maailmassa kuvittelee muiden omistuksen olevan tyrannin omaa. Helsinki toimii siis kuten yhdysvallat kysyessään lupaa, mutta ei tottele kieltävää vastausta. Eikös natsisaksakin kuvitellut Puolan olevan heidän omansa. Mutta ei siinä vielä kaikki. Nyt Helsinki haluaa rakentaa lentokentän Porvoon alueelle. helsinki selittää että heillä ei ole enää tilaa sille ja että Porvoo saisi mainetta mammonaa jos lentokenttä Porvooseen tulisi. Porvoon vastaus asiaan oli "ei kiitos, emme halua lentokenttää Porvooseen." Yksinkertaista eikö? Helsinki ehdottaa lentokentän rakennusta Porvooseen, Porvoo kieltäytyy kunniasta. Helsinki rakentaa lentokenttänsä jonnekin muualla kuin Porvoon alueelle. No ei tietenkään. Mitä Te oikein kuvittelitte?

Iltasanomat 26.11.2007

"Helsingin kakkoskenttä pitäisi siirtää mahdollisimman pian pois Malmilta Porvoon Backakseen, Helsingin kaupunginhallitus toteaa maanantaina vahvistamassaan lausunnossa. Helsingin mielestä lentokenttä Porvoossa piristäisi mukavasti Itä-Uudenmaan elinkeinoelämää. Liikenneministeriön mukaan uusi kenttä voitaisiin tehdä 10-15 vuodessa. Tämä ei Helsingille kelpaa. Helsinki haluaa uuden kentän valmiiksi vauhdikkaammin, jotta asuntojen rakentaminen Malmin lentokentän alueelle nopeutuisi. Porvoon kaupunginvaltuusto on aiemmin ilmaissut selkeän kielteisen kantansa lentokenttää kohtaan."

Hyvä huomio on tuo "ilmaissut selkeän kielteisen kantansa." On se hyvä että Helsinki tietää muita paremmin mikä on kullekin hyvästä, eihän tästä muuten tulisi mitään jos kaupungit voisivat päättää oman alueensa asioista. Ja eikös tuo Helsingin osoittama logiikka tarkoita myös sitä, että minäkin voisin rakentaa saunan Eduskuntatalon eteen vain koska haluan rakentaa sen siihen. "Et sä voi sitä siihen rakentaa." "Mä rakennan sen tähän."

Helsingin tasoista nerokkuutta on osoittanut yhdysvaltalainen henkilö joka koetti tallettaa tililleen väärentämänsä miljoonan dollarin setelin ja kun pankki ei rahaa ottanut vastaan, oli tämä kyseinen henkilö vetänyt herneen nenäänsä.

Iltalehti 28.11.2007

"Alexander D. Smith päätti tulla kerralla rikkaaksi avaamalla tilin Etelä-Carolinan Clearwaterissa sijaitsevassa pankissa ja tallettamalla sinne väärentämänsä miljoonan dollarin setelin. Smithin mieleen ei hänen epäonnekseen juolahtanut, että sadan dollarin seteli on Yhdysvaltain suurin.
Pankkivirkailija taas tiesi tämän seikan eikä suostunut ottamaan vastaan Smithin tyrkyttämää väärennöstä. Smith poltti pinnansa ja alkoi haukkua virkailijaa. Pian tuli poliisi korjaamaan Smithin mukaansa. Mies oli eilen oikeudessa syytettynä väärentämisestä ja järjestyshäiriön aiheuttamisesta."

Tyhmää vai? Tottakai se oli tyhmää, mutta oikeastaan aika loogista ajattelua väärentäjältä. Sillä samainen Iltalehden juttu jatkuu...

"1930-luvulla käytetty 100 000 dollarin seteli on Yhdysvaltain historian suurin."

Joten vaikka oli selkeästi tyhmä ajatus tehdä miljoonan dollarin seteli, niin liekö se kuitenkaan ihme että joku päätti kokeilla sellaisen läpimenoa, jos uutisen tapahtumapaikkana olevassa maassa on ollut 100 000 dollarin seteli. Siispä miksi ei miljoonan dollarin seteli?

Mutta älkää pelätkö, tyhmyys ei ole minkään tietyn maan yksinoikeus. Vastaavasti kotoisessa Suomessa eräs elokuvia myyvä yritys ilmoitti joitakin vuosia sitten tilauskupongissaan että "DVD-levyt eivät toimi videonauhurissa." Kieltämättä se ilmoitus kuulosti huvittavalta, kunnes kohtasin henkilön joka oli ostanut kasan DVD-levyjä ja ihmetteli miksi ne eivät toimi videonauhurissa. Huvittuneisuus vaihtui ajatukseen "voi meidän pikku idioottia." Joten elokuvia myyvä yritys ilmoitti näköjään syystä, etteivät levyt toimi videoissa. Kuitenkin he jotka koettivat DVD-levyjä tunkea videoiden sisuksiin ansainnevat jonkinlaisen kovantyön-palkinnon, sillä jos ei sellainen ajatusharha ihan kaikkien päähän mahdu. Ja ken heistä on saanut elokuvan näkyviin laittamalla DVD-levyn videonauhuriin?

On myös hienoa kuinka palveluja vähennetään ja maksuja nostetaan. Ei niin yllättäen taloyhtiö lähetti kirjeen jossa todettiin vuokran nousevan, mutta ilomielinhän sitä maksaa enemmän vuokraa, kun kerran tänä vuonna päättivät lopettaa pihan ja portaiden talvikunnossapidon. Onneksi voin sentään liukastella pihalla kun saan maksaa aiempaa kalliimpaa vuokraa.

Tätä taustoittivat.

Japan -Tin Drum

Mick Karn -More Better Different

Superman Love Theme

22.11.2007
...päivänä jolloin nimipäiväänsä viettävät Silja ja Selja.
Tässä Iltalehden nettisivujen etusivun uutisotsikoita:
"Mies kuoli peruuttavan rekan alle."
"Kauhakuormaajan kauha henkilöauton sisään. Matkustaja kuoli."
"Poliisin yli ajanutta epäillään murhasta."
"Häirikkö vainosi kahden vuoden ajan."
"Varusmies loukkaantui sinkoammunnassa. Sokeutui välittömästi."
"Poliisi etsii ampujaa Vantaalla."
"Kolmen lapsensa tapon yrityksestä epäilty äiti vangittiin."
"8-vuotiasta ammuttiin koulun kentällä."
"Ihmekolari. Hannele Lauri sekosi polkimissa."
"Biljardimailalla päähän! Tv-juontajalle sakkotuomio."
... Ei tarvinne kommentoida enempää.
---------------
Joulukauppa on taas tämän vuoden osalta alkanut ja se tietää kireitä hermoja, hirveää meteliä ja mutruja suita. On siis aika ajatella loogisesti.
1) Olen Suomalainen popstara. Olen julkaissut kaksi levyä ja niistä on irroitettu muutama sinkkujulkaisu. Molempia levyjäni on ollut työstämässä Suomen poptaivaan kirkkaimmat taustavoimat. Olen itse sanoittanut yhden kappaleen kumpaisellekin levylleni (niitä ei ole julkaistu sinkkuina.) Molemmilla levyilläni on useampi radiohitti ja molemmat levyt päättää remixversio kyseisen levyn suurimmasta hitistä (ensimmäisen levyn "Olen ihan yksin sun kanssasi"-kappaleesta Haciendaremix ja toisen levyn "Sada mun päälleni kultasuihku"-kappaleesta Ibizaremix.) Jos olisin ulkomaalainen popstara, olisivat remixversiot Timbalandin ja Tieston käsialaa. Olen Suomalainen popstara, joten minun remixini ovat Elastisen ja jonkun entisen XL5-äijän käsialaa. Olen julkaissut molemmista levyistäni Special Victims Unit-versiot, joilla sisältö on muuten sama alkuperäisjulkaisun kanssa, mutta mukana on pari videota joissa istun katselemassa syyssadetta kynttilänvalossa. Olen julkaissut kaksi varsinaista levyä, joten nyt aion julkaista kokoelman urastani,,, kohtahan sekin on mennyttä.
2) Olen suuri trancemusiikin ystävä. Siksi ajan autolla (mopoautolla) torin ympäri ja soitan mielimusiikkiani sellaisella volyymilla, että itse kuulen vain huminaa, mutta ulkopuolella olevat kuulevat epämääräistä jumputusta. Kuuletteko kaikki nuo hienovaraiset ääninyanssit ja hauskan hokeman, kuten "how much is the fish," tai "party! party!"
3) Olen Suomalainen keski-ikäinen mies- tai naishenkilö. Kun kuulin että Alko menee lakkoon, päätin kiirehtiä ostamaan sieltä jotain ennen kuin jään ilman. Jonotan kuuliaisesti jonossa jossa on useampi sata ihmistä jonottamassa samasta syystä kun minä. Kerron kysyttäessä nauttivani alkoholia kohtuudella, mutta kun kuulen Alkon menevän kolmeksi päiväksi kiinni, käyttäydyn kuin maailma olisi tulossa loppuunsa. Nautin alkoholista nimenomaan nautintoaineena joka vain korostaa grillatun makkaran sensuellia makueuforiaa. En ole kuten nuo muut jotka vain vetävät päänsä täyteen, minä osaan ottaa kohtuudella. Kuolen hukkumalla.
4) Olen kaupassa ruuhka-aikaan. Kiukuttelen kuuluvaan ääneen "miks kaikkien pitää tulla tänne samaan aikaan?" En huomioi seikkaa että itsekin tulin samaiseen kauppaan samaan aikaan kuin muut, sillä he ovat väärässä, en minä. Jotta kauppareissuni sujuisi joutuisasti, päätän välillä jäädä keskellä käytävää kärryjen kanssa ja miettiä "mitä mun piti vielä ottaa?" Ja kun pääsen kassalla, en luonnollisestikaan ole punninnut tomaattejani.
5) Olen teini ja koska olen teini, seison joukossa yksilönä ja me seisomme ostoskeskuksessa ulko-ovien edessä. Jos joku sanoo "anteeksi, pääsen mä tästä?" Tuhahdan ja väistän siten, että joudumme puserruksiin ohittajan kanssa ja käyttäydyn kuin hän ohittaja vaivaisi minua pahastikin.
6) Olen matkustaja linja-autossa. Kun linja-auto on myöhässä minuutin kaksi, osoitan sen kuskille näyttämällä siltä kuin olisin menettänyt juuri bussin myöhästymisen vuoksi tärkeän osan elämääni, joka kuluu suurelta osin Ridgen seurassa. Kun istun bussissa kyseisen ajoneuvon istuimelle, valitsen aina käytäväpaikan. Suosin ikkunapaikkaa, mutta istumalla käytävän puolelle, varmistan ettei kukaan tule istumaan viereeni.
7) Olen Suomalainen sairaanhoitaja. Teen tärkeää työtä, mutta muistan aina nurista siitä kuinka raskasta työ on ja miten lisäapu olisi elintärkeää. Pyydän siis lisää palkkaa, en lisää kollegoita.
8) Olen Suomalainen elokuvatuottaja, teen vain paskaa kuten Pahat pojat. Mutta paneelikeskusteluissa muistan aina mainita kuinka Suomen valtio ei tue tarpeeksi elokuvataidetta,,, muistan aina painottaa sanaa taidetta. Kun keskustelu on ohitse, mietin miten saisin Jasper Pääkkösen seuraavaan elokuvaani Pahat Pojat in Space.
9) Olen tekotaiteellinen hippityttö. Sanon lukevani Sartrea ja Dantea. Pukeudun kuluneeseen villapaitaan, maihareihin ja baskeriin. Minulla on rastat, tai olen kalju. Rakastan Lynchin ja Von Trierin elokuvia. Olen myös vegetaristi, silloin kun en ole vegaani. Kun käyn kotona vanhempieni luona pyykkäämässä ja tyhjentämässä jääkaapin, luen myös vanhempieni kotona olevat juorulehdet syödessäni kinkkuvoileipää.
10) Olen mustiinpukeutuva harhauskoinen (harhauskoisuus on viittaus siihen käsitykseen että jotkut fuckin' Nightwishit ja vastaavat muka olisivat goottishittia) gootti. Uskon olevani yksin tälläinen tässä maailmassa, enkä huomioi samalla luokalla olevia 12 muuta mustiin pukeutuvaa goottia.
11) Olen olevani fiksu, kun huomautan muiden kirjoitusvirheistä, mutta en huomaa olevani itse virheellinen jo syntymästäni saakka.
12) Olen suuri kyynikko, jonka mielestä maailma on ihan paska. Mutta minäkin haluan lapsia ja vaimon ja punaisen mökin keskeltä peltoa.
13) Olen blogin kirjoittaja joka aikoo kirjoittaa epäloogisuuksia ja lopussa kuvittelee pelastavansa nahkansa pilkkaamalla itseään.
14) Aivastan. Olen siis parantumattomasti sairas.
15) Olen juuri kirjoittanut tekstiä joka ei saa ketään nauramaan ja vain muutaman itkemään. Mutta olen fiksumpi kuin numero 13 antoi ymmärtää... Ihan tosi.
----------------
Nyt oli taas eräs ikkunasomistuskisa. Tällä kertaa elokuvasta Spider-man 3. Ensinnäkin oliko kyseessä hyvä elokuva? Ei missään nimessä. Plussaa siinä oli se, että Thomas Haden Church on ihan cool, mutta eipä hänkään juuri paljoa tilaa tässä elokuvassa saanut. Spider-man 3 on niin laskelmoidun turvallinen kuin on mahdollista tehdä. Se on kuin vaahtokarkki jonka reunat on pehmustettu, ettei sillä voi loukata itseään. Jos pidit kahdesta ensimmäisestä osasta ja niiden itkuvirsisentimentaalisesta ruikutuksesta trikoissa, niin kenties tämä kolmas osakin menee pureksimatta alas ja vahingoittumatta peräsuolesta ulos. En pahemmin pitänyt kahdesta ensimmäisestä osastakaan, mutta sentään osasin niiden kohdalla ymmärtää kyseisten elokuvien suosion. Tämän kolmannen osan kohdalla huomasin ajattelevani "toivottavasti Sam Raimin ura lähtee laskusuuntaan." Ja se on kovin ikävästi sanottu, koska minä rakastan samaisen herran Evil Dead-komedioita (totta munassa ne ovat komedioita,,, jokseekin makaabereja tosin.) En kuitenkaan muuta mielipidettäni, ellei Raimi itse tule kovistelemaan henkiläkohtaisesti. Raimi on kyllä sen verran pikkuinen mies, että kyllä minä varmaan hänet päihittäisin. Niin mutta kuitenkin, se somistus josta mainitsin. Kaikki lähtee ajatuksesta, joka voi olla ihan huonokin, mutta ei sen väliä. Minä näin silmissäni ison hämähäkin etualalla ja itse leffajulisteet taustana. Ja näin siinä sitten kävi (tuo hämis onnistui ihan kivasti.)

Idea.

Toteutus.

Tätä taustoitti: Japan -Adolescent Sex

Ultra Heavy Beat

En ole vihainen, mutta olen kovin pettynyt.

Miksikö?

Muistatteko kun Parental Advisory-merkinnät tulivat levyjen kansiin? Al Goren vaimo Tipper Gore oli yksi heistä jotka agressiivisesti vaativat levyihin varoitusmerkintöjä. Varoittavina esimerkkeinä pidettiin muun muassa artisteja ja yhtyeitä kuten Frank Zappa, Twisted Sister ja Prince. Ja kuten tiedetään, varoitusmerkinnät tulivat levyihin joiden katsottiin olevan kuulijoilleen haitaksi. Monet artistit tuolloin ottivat varoitusmerkinnän kanteensa, mutta varustivat sen "leikkaa tästä"-viivoituksella ja kehoittivat lähettämään kyseinen varoitusmerkintä kongressiin mukanaan kirje joissa vastustetaan sensuuria. Esimerkiksi industrialrockyhtye Ministry laittoi kansiinsa kyseisen merkinnän ja ilmoituksen jossa luki "We must not be intimidated by these right wing factions. Please support your local anti-censorship organization or, better yet, start your own! JUST SAY NO TO CENSORSHIP!" Asia ei muuttunut, varoitukset jäivät, mutta edelleen levyt löysivät ostajansa ja esimerkiksi Ministry saavutti suurimman kaupallisen menestyksensä vasta tuon jälkeen.

Muistatteko kun Wal-Mart ilmoitti ettei ota Nirvanan Nevermindia myyntiin? Vakava juttu, sillä Wal-Mart on helvetin iso juttu jenkeissä ja sellaisen boikotti voi olla kohtalokas vielä suht' tuntemattomalle bändille, jota Nirvana vielä oli. Miksi Wal-Mart ei aikonut ottaa Nevermindia hyllyilleen? Tuolloin levyn nimi oli vielä I Hate Myself And I Want To Die. Ei hirveän positiivista ja henkilökohtaisesti tuo nimivaihtoehto on mielestäni kovin kömpelö. Nirvana teki kompromissin ja Nevermind-nimellä levy ampaisi jenkkien ja koko maailman kärkeen. Hassua eikö,,, ottaen huomioon kuinka paljon Nevermindin katsotaan vaikuttaneen populaarikulttuuriin, ja sitä emme olisi kenties koskaan kuulleetkaan, jos nimi olisi ollut toinen.

Muistatteko kuinka joku teini tappoi itsensä ja muksun vanhemmat haastoivat Judas Priestin oikeuteen vastuullisena? Teinillä kun oli Judas Priestin levyjä, niin kaipa se itsemurha bändi vika oli. Rob Halford joutui oikeudessa lukemaan lyriikoitaan ja puolustamaan niitä. Eräs syyttäjän todisteena käyttämä biisi oli Priestin Better You Than Me. Jos kappaletta soitti takaperin niin sieltä saattoi kuulemma erottaa sanat DO IT. Mutta tee mitä? Jos teini olisi itsemurhan sijaan ilmoittanut vanhemmilleen haluavansa isona presidentiksi, niin olisiko Priestin mahdollinen piilomerkitys DO It tarkoittanut, että ryhdy presidentiksi. Judas Priest vapautettiin luonnollisesti syytteistä.

Muistatteko kuinka Charles Manson kertoi että Beatlesin kappale Helter Skelter oli kaiken pahan alku ja juuri?

Muistatteko että Kurt Cobainin itsemurhaviestissä siteerattiin Neil Youngia?

Muistatteko kuinka 2001 terrori-iskujen jälkeen jenkkiradioit pistivät pannaan muun muassa koko Rage Against The Machinen tuotannon. Kuten myös Bruce Springsteenin biisejä ja muita asiaan liittymättömiä kappaleita. Syinä kappaleiden sensuuriin olivat niiden poliittiset sanoitukset, tuhmat sanat, tms.

Muistatteko kun rääväsuu Eminem kaupallisti itsensä entisestään ja antoi levy-yhtiön tehdä levyistään ns. clean-versiot. Mikäkö on clean-versio? Se on se sama paska levy, josta on vain tuhmuudet sensuroitu. Esimerkkinä se, että kaupallisissa radioissa ei soinut D12-yhtyeen Purple Pills, vaan Purple Hills.

Muistatteko kun miljoonia levyjä myynyt Milli Vanilli-duo paljastui playbacklaulajiksi?

Muistatteko, että toistan osittain itseäni tässä kirjoituksessa?

Ja muistatteko Columbinen ampujat? Tietenkin muistatte. Jenkkimedia nostatti hysteriaa kertomalla heidän kuunnelleen yhtyeitä kuten KMFDM ja Marilyn Manson, ja nämä yhtyeet omalta osaltaan aiheuttivat median mukaan koko tragedian.

Se on aina niin helppoa syytellä populaarikulttuuria kaikesta pahasta, mutta musiikki ja muu sonta ei ole koskaan syy sille, että olet pöpi ja teet pöpejä asioita. Jos sinulla on taipumusta, tai sisälläsi kytee ajatus jostain pahasta, niin et tarvitse siihen KMFDM:n musiikkia, tai muutakaan. Se tulee esille ilman sitäkin. On totta, että ihmiset ovat vaikutteille alttiita, mutta ihmisillä ainakin pitäisi olla sellainen kuin maalaisjärki, ja sen tehtävä on kertoa sinulle, onko vaikutteet hyvästä vai pahasta.

Yksinkertaista....

Poltat sormesi liedellä. Toteat "liesi kuuma, poppaa." Et pistä sormeasi enää liedelle, jos tiedät välttää sitä.

Kuuntelet Children Of Bodomia. Toteat "ihan hirveetä shittiä." Et enää kuuntele Bodomia.

Ihmiseläimen tärkeimpiä kykyjä on olla elämättä vaiston varassa. Koska me emme osaa elää vaiston avulla, se johtaa aina päin seinää. Ihminen osaa jokseekin analyyttisesti ajatella ja se johtaa siihen, että osaamme kehittää itseämme paremmaksi,,, tai ainkin luulla kehittyvämme paremmaksi. Välillä meitä johdetaan harhaan, mutta jos pidät itseäsi yksilöllisenä, niin olettavasti uskot osaavasi ajatella itse. Tee niin. Jos osaat ajatella itse, niin tiedät mikä on oikein ja mikä väärin.

Ihminen oppii kolmesta lähteestä minuutensa arvon:

A) Koti/Perhe antaa käyttäymisesi.

B) Koulu antaa yleissivistyksen.

C) Sinä itse opit tiedostamalla ympäristöäsi ja samalla tiedät mitä tulee kyseenalaistaa ja miksi. Opit itsesi avulla päättelemään mikä kodista ja koulusta saatu tieto on sinulle oikeaa.

Jos C-osa ei toimi, niin A tai B on viallinen. A on näistä tärkein, sillä sen saat jo ennen ala-astetta. Kotoa saamasi opetus valmentaa sinut kouluun ja jos se ei sitä tee, niin kotikasvatuksessa on jotain vikaa. Sillä käyttäytyminen pitää hallita jo ala-asteelle mentäessä. Miten voit liikkua yhteiskunnassa, jos et huomaa sen olemassaoloa.

Suomessa ei juuri puhuta mediassa siitä kuinka musiikki olisi muka juuri se syy ja seuraus kaikkiin Suomessa sattuneisiin kauhutarinoihin. Ja miksi puhuttaisiinkaan? Jos musiikki ja populaarikulttuuri todellakin olisi se kaikkein pahin asia ihmisen psyykelle, niin meidän tulisi tällöin pelätä kaikkia lökäpöksysänkipäähiphoppareita, sillä Pikku Geen näköisiähän kaikki Eveliinan surmaajat ja muut ovat. Mutta kun ei heitä ole yhtään sen enempää syytä pelätä, kuin että taivas putoasi niskaamme. Saat toki pelätä mitä haluat, mutta tee se oikeista syistä. Mutta musiikissahan se on on aina hevi ja sen johdannaiset jotka murhiin ja inkvisitioihin johtavat, eikö näin ole? Ja kun sanoin ettei Suomessa hirveästi syytellä musiikkia, edes heviä pahoista seikoista, niin miksi näin on? Suomihan on euroopan jenkkiläisin maa, joten tulisihan meidänkin vetää herneet nenään kaikesta hevishitistä. Mutta siinähän se onkin, vaikka Suomi on euroopan jenkkiläisin maa, niin Suomi on myös hevimusiikin kultamaa. Siinä missä Yhdysvallat on R&B:n ja kantrin kuningaskunta, niin Suomi on ratsulaukkahevin. Ja mikä on massayleisön suosiossa, ei voi olla pahasta ihmiselle. Porvoon kirkonpolttajan kohdalla muistettiin heti mainita hänen olevan hevimuusikko, mutta puhe siitä tyrehtyi aika nopeasti. Miksi? No, samaan aikaan Suomi oli aivan kiimassa Lordin neuroviisuvoitosta. Eikös Lordi ole heviä? Sittenhän se oli Lordin vika, että kirkko poltettiin. Koska Lordi oli in ja hevi mummojen ja taaperoiden uusivanha innoke, niin ei hevi voinut olla syynä Porvoon kirkonpolttoon, joten valtamedia siirsi huomiotaan muihin uutisiin. Nyt kuitenkin tapahtui se Tuusulan tapaus ja tietenkin selvisi, että ampujan musiikkimakuun kuului eräskin KMFDM. Ja etenkin kun ampuja oli erääseen videopätkäänsä laittanut taustalle KMFDM:n musiikkia, niin asia on aika selvä. Pisteeksi iin päälle tule tietenkin se, että Columbinen ampujien kohdallahan KMFDM sai jo kyseenalaista mainetta. Siispä KMFDM tekee ihmisistä tappajia. Tai näin ainakin media haluaa sinun uskovan. Pääosin ollaan kiinnitetty huomiota kyseessö olevan bändin kappaleeseen Stray Bullet. Se on se biisi jota ampuja oli videossaan käyttänyt. Ja nyt 7 Päivää-lehti katsoi asialliseksi uutisoida KMFDM-yhteydestä siten, että suomensi pätkän kyseistä kappaletta:

"Olen toteenkäyvä painajaisesi, olen pahin vihollisesi. Olen rakkain ystäväsi, tappavan armoton." (eng. "i'm your nightmare coming true, i am your worst enemy. I am your dearest friend, malignantly malevolent.")

KMFDM on industrialrockyhtye ja täten osittain agressiiviisen kuuloista. KMFDM on myös sarkastinen, itseironinen ja poliittinen yhtye. Asiayhteydestä irroitettuna tuo aiempi laulunpätkä kuulostaa kenties pahalta, mutta vastaavasti se kuulostaa myös ihan perusrocksanoitukselta. Katsotaan mitä muuta KMFDM-sanoituksista löytyy. WWIII-levyn päättävästä Intro-kappaleesta löytyy seuraava pätkä "i am the father of industrial rock, and if you don't believe me, you can suck my Glock." Hirmuista! Laulaja viittaa ampuvansa henkilön joka ei usko häntä. Samaisessa kappaleessa tosin sanotaan myös "ultra heavy beat deluxe, KMFDM forever sucks" ja "nothing new, it's the same old shit, if it works this good, then why fuck with it." Siis sama yhtye joka kehottaa nousevaan korruptiota vastaan, viittaa väkivaltaan ja kaikkea muuta, myös toteaa oman yhtyeensä olevan roskaa.

Mitä muuta?

Kappaleesta Stars & Stripes vaikka tätä "totalitarian media sensation, you will give 'em domination. Never mind they call you a liar and thief, by now you're undisputed commander-in-chief." Poliittista kritiikkiä? Ei kai, eihän rockyhtye voi sellaista tehdä.

Tai kappaleesta A Drug Against War "no need for needles, no injection. The substance substitutes, love and affection." Eipä tuo nyt kovin tuhmalta kuulosta.

Ja miksi yhtye joka kiihottaa kapinaan toteaisi kappaleessa Terror seuraavasti "radical anarchists, fascists and terrorists are responsible for the violence."

Koska 7 Päivää-lehti on keltaisen lehdistön edustaja, niin luonnollisesti siitä suunnasta koetetaan etsiä mahdollisimman raflaavia otsikoita, olivat ne oikeasti totta tai eivät. Mutta jos tosiaan kuvittelet omaavasi ymmärrystä ja yksilöllisen ajattelutavan, niin varmasti tajuat, että asiayhteydestä irroitettuna saadaan vaikka mistä, vaikka mitä. Antaa neurootikkojen kiukutella hevimusiikin haitallisuudesta, tai mistä haluavatkaan,,, sinä epäloogisen looginen ajatukseton ajatteleva ihmisolento,,, ymmärrä.

Ja jos et tajua, niin mietipä sitä, että tämän kuluvan viikon Suomen Virallinen Top 40-lista myydyimmistä äänitteistä sisältää muunmuassa seuraavat levyt:

3. Nightwish -Dark Passion Play

7. Kotiteollisuus -Murheen Mailla 1996/2007

Ja vastaavasti Voicen tämän viikon latauslistalta löytyy muunmuassa:

6. Mokoma -Nujerra Ihminen

29. 50 Cent & Timberlake & Timbaland - Ayo Technology

Ja samaa löytyy kaikkialta. On heviä, sleazerokkia, punkkia, gangstaräppiä,,, kaikkea paskaa josta joku voi löytää jotain haitallista. Eikä iskelmä ole yhtään sen terveeellisempää. Lauletaan avioeroista, dokaamisesta ja muusta kivasta. Yksi KMFDM ei siellä ole yhtään sen haitallisempi kuin Anna Abreu tai Anneli Mattila. Se jos mikä olisikin pelottavaa, jos jonkun sarjamurhaajan tai vastaavan uutisoinnissa todettaisiin tämän olleen kova iskelmäfani. "12 vauvaa syönyt ihmishirviö kuunteli ennen nukkumaanmenoa Kari Tapiota."

Älä ole tyhmä vaikka muut ovatkin.

"We like talking dirty

we smoke and we drink

we're KMFDM and all other bands stink.

Our music is sampled, totally fake

it's done by machines, 'coz they don't make mistakes.

We don't have any lyrics, our message is nil

we hate all dj's, they're making us ill

whatever we tell you, is meant to be crap

we hate all music, and especially rap.

we don't like Michael Jackson

we hate Depeche Mode

we don't care for Madonna

or Kylie Minogue..."

KMFDM -Sucks

... Ja kyllä, olen KMFDM-fani. Mutta ei, en ole koskaan haaveillut ammuskelusta kouluissa, tai muualla.

---------------

Mutta onhan meillä aina tälläistä...

Ilmeisesti neiti otti lainansa spermapankista, sillä herran pussithan ovat tyhjät.

Tätä taustoittivat:

KMFDM -Adios

Spice Girls -Forever

Sarkastinen? Minäkö?

Tänään sitä taas törmäsi sellaiseen "mitähittoa?eikai!voiluoja!"-uutiseen. On nimittäin käynyt niin, että eräs 3-vuotias lapsi meinasi tukehtua Rölli-mehujäähän. Muksu oli nauttinut mehujäätä, kun mehujäästä oli irronnut 3,5 senttinen pala joka oli jumiutunut kurkkuun. Uskon että tilanne on ollut huolestuttava, sillä kyllähän se mehujääkin voi olla tappava tarvittaessa. Joten en missään nimessä lähde mitätöimään lapsen vanhempien tuntoja tilanteessa, enkä itse lapsen kokemuksen kauhistuttavuutta. Siinähän ei ole mitään uutta, että muksut tunkevat kaikenlaista kamaa suuhunsa ja aina välillä se kaikenlainen kama aiheuttaa vaaratilanteen. Jossain pääsiäismunissakin varoitellaan suklaan sisältävän lelun jota ei suositella alle kolmevuotiaiden nautittavaksi. Joten kun kuvitellaan tilanne jossa muksu meinaa tukehtua nyt vaikkapa siihen mehujäähän,,, olet paniikissa, syytät mehujäätä tilanteen muuttamisesta harmoniasta kaaokseksi. Sinulla on tietenkin ensireaktiona kaikki oikeus ja kohtuus vetää pultit itse mehujäälle ja sen valmistajalle. Sitten rauhoitut, huomaat että muksu juoksee taas päin seiniä ja kaikki on kunnossa. Sellaisiahan lapset ovat. Ensin itketään silmät päästä kun polveen tulee ruhje ja kohta taas liikehditään kuin päättömät kanat, kuin mitään ruhjetta ei olisikaan. Ja vanhemmat säikähtävät ja rauhoittuvat. Se on sitä ruhjeen kiertokulkua. Mehujää on mehua, tai muuta vastaavaa synteettistä hormonituotetta jäisessä muodossa. Anna sen olla hetki rauhassa ja se sulaa. Et pitäne mehujäätä vaarallisena. Tosin silloin kun muksusi meinaa tukehtua mehujäähän, säikähdät ja ensialkuun pidät mehujäätä vaarallisena. Mutta sen luulisi olevan vain ensireaktio, joka poistuu kohtapuoliin. No, tässä kirjoituksen innoittamassa tarinassa, perhe ei pitänyt tilannetta loppujen lopuksi niin vaarallisena että olisi vienyt muksunsa lääkäriin,,, sillä olihan toinen vanhemmista sairaanhoitaja ammatiltaan. vanhemmat pitivät tilannetta kuitenkin niin vaarallisena, että ottivat asiakseen saattaa mehujään vaarallisuuden ihmisten tietoisuuteen Iltalehden sivuilla.

"Isä pitää mehujään mallia vaarallisena." todetaan lehtijutussa. Vaarallisen tätä kyseisestä mehujäästä tekee sen, ettei sen sisällä ole selkärankana tikkua. Entäpä sitten kun joku innokas mehujäiden ystävä työntää tikun liian syvälle nieluun ja satuttaa siten itseään. Tällöinhän tikullisen mehujään malli olisi vaarallinen.

"Isä ihmettelee, ettei mehujään sopivuudesta lapsille mainita pakkauksessa lainkaan ikärajoja." Tätähän me elintarvikkeisiin kaipaammekin. Kyse ei ole vain mehujäiden vaarallisuudesta. Varokaa!

Tietääkseni mehujäät eivät kuitenkaan vielä mukiloi mummoja illan hämärässä, ryöstä kioskeja, tai saa yhtäkään kolmevuotiasta heroiinikoukkuun.

...Mutta ilmeisesti Rölli-mehujää, joka tässä kaiken keskipisteessä on, on muita mehujäitä vaarallisempi tapaus.

"Pienen pojan isää harmittaa, että lasten suosima Rölli-peikko yhdistetään kyseiseen mehujäähän.
- Moni lapsi kokee eri ruokien kanssa pelästymisiä ja tukehtumisia, mutta harva menee tajuttomaksi. Nyt Rölli mainostaa sellaista mehujäätä, joka voi olla vaarallinen."

Mitä tästä opimme? On mahdollista että mehujää vie henkesi, se on selkeästikin fakta. Onko meidän syytä pelätä mehujäitä? Totta helvetissä! ...Ja ennenkaikkea meidän tulee pelätä Rölliä, sillä hän on hirmuinen.

...Niin, ja tämä on loistava huomio toimittajalta: "Voi katketa sulaessaan."

----------------

Ei mutta, hehän ovat kuin kaksi marjaa.

Jean Brando

Marlon Sibelius

Tätä taustoitti: Ultravox -Rage In Eden

Mission imbecile

Sain tässä jokin aika sitten päähäni toteuttaa erään elokuvankatselumission. Suunnitelmani oli katsoa elokuvia putkeen mahdollisimman paljon, mutta pelkkä tuijotus ei riittäisi. Niinpä kehittelin sääntöjä joita joutuisin noudattamaan tehtävää suorittaessani.
1. Elokuvankatseluajan tulisi sijoittua aikajaksolle 12.00-24.00.
2. Valittuna aikajaksoa olisi tarkoitus katsoa minimissään viisi elokuvaa, mutta elokuvien pituuksien vuoksi ylärajaa ei ole. Pituuden tulee kuitenkin olla minimissään 90 minuuttia.
3. Valittavissa elokuvissa tulee olla vähintään neljää eri lajityyppiä edustettuina. Jotta esimerkiksi kauhufani ei saisi valita vain suosikkilajityyppiään ja siten tehdä tehtävästä helpompaa.
4. Valittavissa elokuvissa ei saa olla pääosissa isoja tähtiä (vrt. John Travolta, Tom Hanks, Tom Cruise, Angelina Jolie.) Koska isojen tähtien elokuvilta osaa jo ennakkoon odottaa jotain. Isoiksi tähdiksi luetaan myös näyttelijät jotka eivät palkkioiltaan, tai mediahuomioltaan ole ”isoja,” mutta ovat katsojille hyvinkin tuttuja kasvoiltaan (vrt. Kevin Bacon, Fred Ward.) Kieltolistalla ovat myös näyttelijät jotka eivät mahdu aiempiin vaatimuksiin, mutta jotka tehtävän suorittaja tietää hyvin. Eli leffaa valittaessa näyttelijät eivät saa olla valintakriteerejä. Poikkeukseksi lasketaan se, että jos mukana on keski-iso tähti, mutta tiedät hänen olevan kyseisessä elokuvassa sivuosassa.
5. Valittavissa elokuvissa ei saa olla myöskään ohjaajaniminä sellaisia kuten Steven Spielberg, etc. Joten ohjaajien suhteen noudatetaan samaa sääntöä kuin näyttelijöiden. Valittavan elokuvan ohjaajalla saa olla hitti historiassaan, mutta sen tulee olla nimenomaan menneisyydessä ja sen tulee olla pitkälti yhden hitin ihme. Tällöin et voi olla leffaa valittaessa ”varma” sen sisällöstä vertailemalla ohjaajan muuhun tuotantoon.
6. Valittava elokuva ei saa olla megabudjetin tuotos. Eli et saa valita mitään elokuvaa jonka tiedät olevan hyvännäköinen koska siihen on käytetty helvetisti rahaa. Joten valittavaksi ei saa tulla elokuvaa kuten The Day After Tomorrow. Day After Tomorrowin kohdalla tulee kyllä muitakin esteitä, mutta kyseinen elokuva on esimerkki sellaista teoksesta johon ei palkata mitään megabudjetin tähtiä (Dennis Quaid on loistava [etenkin elokuvassa K.J.S.] mutta ei missään nimessä rahan kannalta mikään Cruise. Ja tuolloin Jake Gyllenhaal oli vielä suht' tuntematon tähti.) vaan elokuvassa kalliit efektit olivat pääosassa.
7. Tauot minimiin. Elokuvat tulee katsoa putkeen. Joten ei mitään ”katsonpa uutiset tässä välissä.” Ei ulkona käymistä. Ei ruuanlaittoa. Ei katsota elokuvien ekstramateriaalia. Joten eväät pitää varata mukaan. Tarkoitus on ettei keskittyminen herpaannu elokuvista. Poikkeukseksi otetaan pesutauko, jonka aikana saa käydä kylvyssä tai suihkussa. Pesutauko ei kuitenkaan saa kestää kauempaa kuin maksimissaan 30 minuuttia.
8. Ei jatko-osia tai uudelleenversiointeja. Elokuvan tulee olla katsojalla täysin uusi, ei tuttu tarina. Poikkeukseksi lasketaan se, ettei ole nähnyt alkuperäisversiota, tai muita osia.
9. Elokuvia tulee katsoa siten, että jokaisesta pystyy kertomaan jotain. Siispä paperia ja kynä mukaan.
10. Tehtävä pitää suorittaa yksin. Pääosin syy tähän on se, että minä olen niitä ääliöitä jotka jossain The Prestigessa sanovat ”mistä lyödään vetoa, että se on klooni?” Toinen syy on tietenkin siinä, ettei keskittyminen elokuvaan horjuisi keskusteluun frendien, tms. Kanssa.
Ideana on löytää elokuvia joita ei kenties muuten katsoisi ja jotka parhaimmillaan yllättäisivät positiivisesti. Pahimmillaan tulevat 12 tuntia olisivat yhtä tuskaa.

---------------
Siispä kokoamaan Filmtownin seitsemän leffan pakettia (ei mainos.)
Ensimmäinen vaikeus oli löytää elokuvia joihin pystyi parhaimman mukaan soveltaa edellämainittuja sääntöjä. Tuntui kuin joka ainoa näyttelijänimi oli tuttu, tai muuta joka tuntui estävän valinnan. Lopulta sain koottua paketin jonka sisällöstä yksikään elokuva ei luonut ennakko-odotuksia suuntaan eikä toiseen.
Raporttini tapahtumasta on kirjoitettu siten, että elokuvia katsoessani tein muistiinpanoja itse elokuvista ja jos oli tarvetta, niin kuvailin tuntemuksiani yleisesti. Muistiinpanoista kokosin koko tämän paskan seuraavana päivänä. Joten pahoittelen jos aikakäsitys tuntuu horjuvan, mutta ainakin leffat tuli katsottua putkeen.
Elokuvien katselu lauantaina 10.11.2007
Kirjoitus sunnuntaina 11.11.2007
Ja minullako ei ole elämää?

---------------
7 Mummies
Lyhyesti: Joukko 1800-luvun hippejä on kaivanut kultaa ja haudannut sen samantien maahan. Kultaa on jätetty vartioimaan seitsemän Jesuiittapappia. Siirrytään nykyaikaan ja muuttoauton näköinen liikenneväline on ajanut ojaan. Autossa oli joukko vankeja jonka karkaavat ja ajautuvat pieneen peruswesternkylään. Jostain syystä vankeja ei ihmetytä laisinkaan menneen ajan miljöö ja cowboyt. Yön tullessa kyläläiset muuttuvat jonkinlaisiksi hampaattomiksi ”vampyyreiksi” ja rupeavat lahtaamaan vankikarkureita. Vangit ovat saaneet tietää kulta-aarteesta ja etsivät sitä. Elossa olevat vangit löytävät aarteen ja herättävät kuolleista kungfujesuiitat. Verta ja gangstarappia. Mukana on tietenkin ne pakolliset seksikäs naisvartija ja se kiltti vanki, ja tietenkin he kaksi pääsevät auringon noustessa pakoon.
Elokuva on aivan perushalpiskauhistelu. Eli huonoa kuvausta, halpoja lavasteita, masentuneita näyttelijöitä, hirveästi verenroiskutusta ja kauhea meteli. Ei siis kaikkein huonoin leffa jonka olen nähnyt, mutta aivan järjettömän tylsä. Vaikeita elokuvan katselussa oli sen katselu. Sillä leffa ei oikeasti innostanut missään vaiheessa, joten oli vaikea keskittyä siihen, juuri sen tylsyyden vuoksi. Oli elokuvassa muutama plussa. Suurimpana kehun kohteena ovat elokuvassa esiintyvät himmeät beibit, jotka ovat ilmeisesti halpiskauhisteluiden sopimuksessa vaadittuja. Oli myös kiva nähdä Martin Kove pikkuroolissa. Kove on eräs kaikkien kasarileffojen parissa kasvaneiden muksujen suosikkipahiksia. Hän oli Karate Kidista se pahiskarateopettaja. Eihän tämänkaltaisesta elokuvasta voi odottaakaan mitään mieltäylentävää, mutta muutama seikka siinä oli erityisen häiritsevää: Miksi se saatanan gangstarap? Miten 1800-luvun kaupungista voi löytyä moottoripyörä? Miten se kaivoksesta louhittu kulta saattoi olla kuparin värisiä kolikoita? Ja miksi ne kungfumuumiojesuiitat näyttivät siltä kuin heidän kasvoillaan olisi olleet sukkahousut? Olivatko kungfumuumiot menossa ryöstämään pankkia? En missään nimessä katsoisi elokuvaa uudestaan, mutta onneksi se ei ollut sentään Wicker Manin remake. 7 Mummies olisi kenties ollut parempi, jos se olisi kertonut seitsemästä mummosta.

---------------
En tunne oloani vielä laisinkaan väsyneeksi 7 Mummiesin tylsyydestä huolimatta ja täysissä ruumiin (joskaan en sielun) voimissa laitan seuraavan elokuvan katseluun.

---------------
Armstrong
Armstrong lentää räjähdyksen voimasta ulos ikkunasta. Ikkunalasi lentää täysin ehjänä hänen edellään maahan. Jos kerran lasi on ehjänä ja hänen edessään, niin miten Armstrongin laskeutuessa auton katolle, saattoi hänen perässään tulla lasinsirpaleita useamman ikkunan edestä? Tuo summaa tämän laatuteoksen logiikan. Juonesta viis, kunhan mukana on paljon hidastettuja räjähdyksiä ja muita actionkliseitä. Armstrong laittaa nahkahanskat käsiinsä, sylkäisee niihin ja liukuu vaijeria pitkin. Oliko se nyt kovinkin fiksua liukastaa hanskoja syljellä? Mutta ei sillä väliä, se kuuluu asiaan. Ymmärtääkseni elokuvan juoni on se, että Armstrong on ex CIA-mies joka toimii turvallisuuskonsulttina, tms. Venäjällä. Paikalle saapuu vanha frendi pyytämään apua ja kaveri lahdataan. Armstrong haluaa selvittää miksi ja lähtee kostoretkelle. Elokuvassa on olevinaan tarinakin, jossa kun kerran Venäjällä ollaan, niin joku pahisarmeijaheebo myy ulkomaille ydinaseita ja se on estettävä. Pääosa elokuvasta on kuitenkin sillä että hypitään autojen päälle, hypitään katolta alas, hypitään ikkunoiden läpi ja ampua paukutetaan. Elokuvan budjetti tosin on tainnut olla pienempi kuin 0,5l Pepsi Maxin hinta ja se osoitetaan jonkinlaisella ylpeydellä. Valitsin tämän elokuvan pääosin siksi, että,,, no c'mon, elokuvan nimi on Armstrong. ARMSTRONG! Ja kannessa lukee puffina ”kylmä sota alkaa käydä tuliseksi.” Se kuulostaa jo sellaiselta roskalta, että se olisi hauskaakin. Sitä se ei ollut. Jos 7 Mummies oli tylsä, niin Armstrong oli selkeästi ottanut sydänasiakseen olla tylsempi kuin 7 Mummies, ja sen se tekikin. Ikkunoiden läpi hyppiminen ei ole hauskan näköistä jos se tapahtuu yhtä usein kuin elokuvaa katsoessa tekee mieli vaihtaa kanavaa, eli hyvin, hyvin usein. Niin ja oli siellä mukana jokin salamurhayrityskin,,, oopperassa! Nerokasta. Ja lopussa Amerikkalainen elämäntapa vie voiton. God bless all of us.

---------------
Vielä Armstronginkin jälkeen ihan freesi olo. Olen lievästi yllättynyt, sillä ennen tämän helvetin tyhmän mission aloittamista olin aivan varma, etten jaksaisi edes näin pitkälle. Ja nyt kun heti alkuun tuli katsottua kaksi puuduttavaa leffaa, niin olen yllätyksekseni ihan innoissani laittamassa seuraavaa koneeseen. Tai ei, en innoissani, mutta en tunne estettä.

---------------
Vallan Sokaisemat
Heti alkuun on todettava, että kuvaus Vallan Sokaisemat-leffassa on erittäin ärsyttävää. Kuvasta päätellen, ollaan haluttu saada aikaan realistinen tunnelma. Syynä lienee se, että kyseessä on poliittinen draama. Eli ei mitään tippaakaan tyyliteltyä valaisua, vaan pelkistetty, jolla halutaan antaa käsitys kyseessä olevan todellisen maailman. Ilmeisesti samasta syystä kameran liikkeet ovat pienoisessa, hitaassa liikkeessä lähes kokoajan, että tulisi tunne katsojan oman näön liikkeestä puhuessa. Elokuvan äänimaailma on myös pelkistetty. Ei niinkään musiikkia, kuin ympäristön ääniä. Tosin se musiikki mikä elokuvassa soi, on aivan poissa paikoiltaan. Jos tehdään vakavaa poliittista draamaa, niin musiikin ei pidä kuulostaa siltä, että katsoisi jotain nuorten draamasarjaa kuten Dawson's Creek. Plussana elokuvalle on sen suht' tuntematon näyttelijäkaarti, joka ei pistä päähän mitään ennakkoasenteita näyttelijän työstä, tai uskottavuudesta roolissaan. Elokuvan juoni on aika peruskauraa poliittisessa draamassa. On siis tämä nuori ideologinen poliitikko joka koettaa samanaikaisesti tasapainoilla oman moraalinsa ja puolueen edun välissä. Samaa shittia kuin Tähtien Sodassa. Voiman pimeä puoli vetää puoleensa, mutta lopulta kirkassilmä valitsee reilun pelin. Ja vaikka tarinaan on pistetty se pakollinen kuolema ja siitä aiheutuvien salojen paljastuminen, niin painostus on enemmän puoluekurin kuvauksessa. Nuori idealisti kun menee ja äänestää puolueen tahdon vastaisesti. Mutta vaikka kyseessä ei ole tuutin täydeltä salaliittoteorioita ja salamurhia, niin mitään varsinaisesti uutta ei ole saatu aikaiseksi. Elokuvan suurn vika on siinä, että se on helvetin hidas. Kuin Suomalainen politiikka, se ei etene mihinkään ja jos se sattuu liikahtamaan, niin se tekee sen niin hitaasti, että sinäkin ehdit kuolemaan vahuuteen. Lopussa tietenkin paha, korruptoitunut poliitikko saa ansionsa mukaan (ei, ei korkeampaa virkaa, tms.) ja kirkassilmä tekee rauhan itsensä kanssa,,, ja saa tytön.

---------------
Nyt jo väsyttää. Vaikka Vallan Sokaisemat oli tämänhetkisestä kolmikosta onnistunein tarinallisesti, oli sen löysä toteutus sen verran puuduttava, että haukotutti kovin. Mutta vielä liha toimii sen verran kovalla sykkeellä, että seuraava koneeseen. Tässä vaiheessa tulee noiden kolmen elokuvan vuoksi mieleen ajatus, että kuinka kannattavia sellaiset ovat olleet kaupallisesti. 7 Mummies ja Armstrong eivät edes yrittäneet esitellä itsestään mitään taiteellisia puolia ja vaikka Vallan Sokaisemat koetti olla dramatiikaltaan vakavasti otettava, niin sen toteutus ei sitä puoltanut. Etenkin Amerikkalainen elokuva tuntuu aina pistävän rahan juonen edelle, joten nuokin edellläolevat oli varmasti tehty ainakin osittain ajatuksella että ”paljonkohan me tällä tehdään voittoa.” Ja ei siinä mitään, puhtaasti kaupallinenkin elokuva voi olla hyvin miellyttävää seurattavaa jos fiilis on oikea. Mutta kun esimekiksi näiden kolmen katsotun elokuvan toteutus on kökkö, niiden tähtistatus on jotain Joe Laraa ja kannetkin kuin wc-paperiksi tarkoitetut, niin miten niillä aiottiin voittoa tehdä? Kenties se on vain siinä, että niden budjetit ovat niin pieniä, että muutamakin katsoja saa elokuvan jo voiton puolelle. Mutta keitä ne muutamat katsojat ovat? Mikä on kyseisten elokuvien kohderyhmä? Ilman aiemmin esittämiäni sääntöjä, olisivat nämäkin jääneet tälläkin kertaa katsomatta minun osaltani. Ja jos muut sattuisivat ajattelemaan samoin, niin kuinka paljon niitä vuokrataan, tai ostetaan? No, varmasti kaikelle löytyy ostajansa, joten Joe Larakin sai vuokransa maksettua kuluvan kuukauden osalta.

---------------
Dark Waters
Lorenzo Lamas ja tappajahait! WOW!
Takakannessa lukee uhkaavasti ”Voit unohtaa rantalomailun toistaiseksi. Tämän elokuvan jälkeen on todennäköistä, että et uskalla edes juoda lasillista vettä.” En tiedä teistä, mutta itse en yleensä ota vesilasillistani rantavedestä. Ja oletan että kraanavedessä ei hirveästi haita uiskentele,,, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Lorenzo Lamas on jokin nesteseikkailija jonka isukki on aikoinaan tehnyt elukkakokeita ja luonut jotain multihybriditappajahaimutantteja ja nyt Lamas ”pakotetaan” jatkamaan daddy-o'n hommia. Laskeudutaan siis sukellusvenellä merenpohjaan, hait kolhivat alusta ja kohta ollaan kusessa. Mutta apuun tulee jokin valtion salainen kalanviljelyslaitos ja tottakai myllertävien haiden lisäksi, Lorenzon ja kumppaneiden pelastajat koettavat lahdata heidät. Tarinaltaan Dark Waters on hyvin samanlainen kuin Deep Blue Sea, mutta toisin kuin Deep Blue Seassa, Dark Watersissa on selkeästi ollut vähemmän rahaa käytössä. Deep Blue Seassa sentään näytettiin suht' usein niitä cgi-haita, mutta Dark Watersissa ei ole varallisuus antanut myöten näyttää haita kuin hyvin säästeliäästi. Mikä on sääli, sillä tälläisten ö-luokan monsterielokuvien yksi hauskuus on juuri siinä, kun näkee sen huonosti animoidun ökkömönkiäisen hipsuttelemassa. Lopulta Lorenzo kumppaneineen pääsee pakoon, posauttaa hait hengiltä ja valtion pahikset uppoavat meren pohjaan.

---------------
Neljän elokuvan jälkeen on oloni jotenkin puutunut. En ole varsinaisesti väsynyt, mutta tuntuu kuin ei olisi päivä vielä alkanutkaan. Ihan kuin olisi vasta herännyt ja on vielä hieman väsynyt. Se että ei tee päivän aikana oikein muuta kuin vain katsoo elokuvia putkeen, ei ole ihan vielä sitä ettei ole tehnyt koko päivän aikana mitään. Kenties sitä ei ole tehnyt mitään rakentavaa ja on hukannut koko päivän, koska ei tehnyt muuta kuin katsoi leffoja. Jos katsoo yhden leffan, niin ei ajattele tuhlanneensa aikaa. Kun katsoo useamman leffan putkee, saattaa ajatella tuhlanneensa aikaa, koska olisi voinut tehdä jotain muuta. Mutta mitä muuta sitä olisi sitten pitänyt tehdä? Kun on jo nyt katsonut neljä omasta mielestäni yhdentekevää leffaa, ajatten että olisi voinut tehdä niiden sijaan jotain järkevääkin. Olen tosin aika varma siitä, että jos olisin pitänyt elokuvia hyvinä, niin en ajattelisi ajan haaskausta. Nyt kun on kuusi tuntia kulunut huonoihin elokuviin, joista ei juuri mitään muistaisi ilman näitä kirjoituksia, tuntuu kuin ei olisi vielä tehnyt mitään tänään. Vasta herännyt. Seuraava esitykseen.

---------------
The Ex
Tämän elokuvan valitsin koska siinä on ihan hienon näköinen kansi ja nyt kymmenen minuutin katselun jälkeen, se taitaakin olla parasta. Tosin, nämä kuluneet kymmenen minuuttia ovat parasta mitä olen tämän päivän aikana katsotuista elokuvista nähnyt. Niin ja Yancy Butler on ihan kaunis nainen. Butler esittää ns. Psykopaattia joka vainoaa ex-miestään. Vastaavat tarinat ovat näitä vaarallisia suhteita joissa avioliitossa oleva mies ryhtyy suhteeseen himmeän beibin kanssa. Suhteen loppuessa himmeä beibi ei ota uskoakseen ja kohta on perhe ja lemmikit vaarassa joutua pataan. Erona muihin vastaaviin tarinoihin on oikeastaan se, että toisin kuin yleensä, The Ex kuvaa tarinaa psykopaatin puolelta. Tämä ei ole mikään oikeasti innovatiivinen seikka, sillä vastaavia versioita on muitakin, se ei ole vain niin yleinen tapa tämänkaltaisissa tarinoissa. Ja se ei myöskään vakuuta, että psykopaatin rooli on edelleen samanlainen tälläkin näkökulmalla. Eli The Ex ei esitä tarinaansa psykoa puolustaen, vaan samanlaisena kuin kaikki muutkin. Elokuvana The Ex ei ole juuri keskitasoa parempi, mutta se on ainakin myönnettävä, että Yancy Butler vetää psykon roolinsa antaumuksella ja kiitos sen, elokuvan jaksaa katsoa ilman ajatusten harhailua. Butler on kyllä sen verran babe, että saisi terrorisoida minua ihan mielinmäärin. Lopussa pitkän kiusaamisen palkaksi, psyko lahdataan ja kaikki on taas ruusuista. Mikä muistuttaakin tämänkaltaisten elokuvien suurimmasta logiikkaongelmasta. Ensiksi psyko tekee kaikkensa, että kaikki, poliisi, naapurit, ym. Ovat siinä uskossa että hän on se uhri ja vainottu henkilö on tarinan pahis. Psyko palkkaa jonkun mätkimään itseään ja lavastaa vainoamansa henkilön tekijäksi. Sitten lopussa psyko pistetään lihoiksi ja vainottu huokaisee helpotuksesta. The end... Eikö kukaan koskaan ota huomioon sitä, että vaikka katsoja tietää kuka oli oikeasti pahis ja kuka uhri, niin edelleen poliisien silmissä vainottu on pahis. Ja nyt kun psyko on kuollut vainotun käsien kautta, niin todisteiden valossa, ”uhri” on entistä enemmän syyllisen oloinen. No, anyway, ihan kiva jännäri.

--------------
Olen nyt katsonut noin seitsemän ja puoli tuntia leffoja yhteen putkeen ja vaikka The Ex hieman piristikin fiilistä, niin motivaatio alkaa olla lopussa. Uskon hyvin jaksavani katsoa loputkin elokuvat, mutta niistä kirjoittaminen vaatii jo hieman enemmän keskittymistä. Parin ensimmäisen leffan kohdalla kirjoitin muistilappuihini tarkempia kuvauksia joiden avulla voin sitten koneen äärellä kirjoittaa yksityiskohtaiset tuntemukset. Parin viimeisen leffan kohdalla muistilaput täyttyivät enemmän ranskalaisista viivoista ja kryptisistä vihjeistä, joista näppäimistön äärellä koetan rakentaa koherenttia tarinaa. Tässä kohtaa pidän aiemmin mainitun suihkutauon, joka saa maksimissaan kestää puoli tuntia.

---------------
Repli-Kate
Nyt suihkun jälkeen on taas reippaampi olo ja vastaan tulee ensimmäinen komedia, Repli-Kate. Odotukseni ovat aiempia elokuvia korkeammalla. Ei siksi, että odottaisin nauravani ääneen, tai edes hymähtäväni, mutta odotan komedia olevan edes sellainen että se pitää fiiliksen virkeänä ja siihen riittänee kehnompikin komedia. Sitä Repli-Kate onkin, eli kehnompi komedia. Kyseessä ei ole mikään toivoton tapaus. Elokuva on vain niin harmiton, ettei ilman tätä kirjoitusta kenties edes muistaisi katsoneensa sitä. Sellainen kiva teinikomedia. On siis tämä opiskelijapoika joka suree sitä ettei saa itselleen tyttöystävää ja kuten asiaan kuuluu, poika näyttää ihan mallilta. Puolittain sattuman oikusta hän tulee kouluprojektissa kloonanneeksi juuri sen tytön, johon hän on todellisuudessa ihastunut. Kloonista koulutetaan joka pojan unelmababe ja kohta on ihannetyttöystävä valmis. Luonnollisesti klooni on liiankin innokas ja kohta huumoria revitään siitä, kuinka poika juoksee kloonin perässä katsomassa ettei kaikki mene överiksi. Vitseihin kuuluu olennaisena osana tietenkin se, että klooni ja originaali sekoitetaan toisiinsa ja ollaa sitten niin pyörällä päästään. Elokuva muistuttaa tyyliltään kovasti sellaista kasariklassikkoa kuin Weird Science, joten kaikki kyseisen elokuvan nähneet ovat jo teoriassa nähneet Repli-Katenkin. Ihan kiva, harmiton komedia. Ei naurata, mutta ei ärsytäkään. Elokuva kenties olisi ollut mielenkiintoisempi, jos se olisi ollut Reptile-Kate.

---------------
Kiitos aiemmin otetun suihkun, on olo vieläkin sen verran hyvä, että Repli-Kate tuli katsottua hyvillä mielin ja nyt vain seuraavaa pyörimään

---------------
Straight Into Darkness
Kaksi sotilaskarkuria haahuilee metsissä. Toinen heistä tietenkin se viaton, hiljainen pohdiskelija ja toinen kovanaama kivileuka. Ensinnäkin on sanottava että, aivan helvetin ärsyttävän näköinen elokuva. Siinä missä aiemmin katsottu Vallan Sokaisemat oli kuvaukseltaan ärsyttävä siksi, että se koetti olla väkinäisesti ”realistinen.” Niin Straight Into Darkness sortuu juuri siihen yleisempää ärsyttävyyteen. Eli kameraa pyöritetään välillä joka suuntaan, ollaan ympäri ämpäri. Hassuja valaistuksia, nopeutetaan kuvaa ja hidastetaan kuvaa. Todettakoon, että kyseiset kohtaukset ovat kumaamassa epätoivoa ja sodan mielettömyyttä, mutta niiden liiallinen käyttö elokuvan aikana synnyttää musavideofiiliksen. Kyseessä kuitenkin on olevinaan vakava sodadraama. Sotilaat ajautuvat johonkin taloon, jossa törmäävät pariin ihmiseen (toinen Ranskalainen ja toinen David Warner) jotka suojelevat jotakin kakaralaumaa ja sitten tulevatkin natsit. Koska kyseessä ovat natsit, mukaan kuuluu olennaisena osana jokin kulta-aarre tai vastaava. Ja tällä kertaa se vastaava on joukko maalauksia jotka sattuvat olemaan samaisessa talossa kuin missä sotilaskarkurit ja kumppanit ovat. Tulee paljon hidastuksia luotien osuessa pianon ja kuoron säestyksellä sinne tänne. Tuohon kohtaan asti ovat ilmeisesti elokuvan tekijät jaksaneet ajatella, sillä siihen elokuva jumiutuu. Loppu tulee sentään onneksi pian. Kaikenkaikkiaan tämäkin oli yksi niistä elokuvista jotka katsoo kerran, mutta ei haluaisi säilyttää omissa valikoimissaan.

---------------
Kello on noin 11.00 tai ainakin hiukan sinnepäin. Olo on ihan reipas, mutta siihen pääsyynä on aiemmin otettu suihku, ei niinkään elokuvien sisältö. Koska tässä on vain tunti aikaa keskiyöhön, en etsi katsottavaksi enää uutta elokuvaa, koska en ehtisi katsomaan sitä kokonaisuudessaan aikarajoituksen vuoksi. Seitsemän elokuvan katselu yhden päivän aikana voi olla ihan kiva keino kuluttaa päivä, mutta jos sitä aikoo harrastaa, niin kannattaa helpottaa omaa oloaan valitsemalla joukkoon sellaisia elokuvia jotka itse itseltäni kielsin. Eli juuri ”varmoja” täkyjä. Tämä tuntemattomien elokuvien valinta oli siinä suhteessa hyvä idea, että tällöin tuli katseltua elokuvia joita ei kenties muutoin katsoisi ja siten väkisin laajennettua katseluvalikoimaa. Siinä on vain se riski, että pahimmillaan päivästä tulee tosi puuduttava, jos yksikään tuntemattomista leffoista ei ole hyvä. Tänään katsomistani seitsemästä elokuvasta paras ja kiinnostavin oli The Ex. Muutoin päivän parasta antia oli joissakin elokuvissa näkyneen tissit, Martin Kove ja viimeisimpänä David Warner. Niin ja Straight Into Darknessin lopputekstien aikana soi ihan kiva musiikki. Jos en olisi luonut estäviä sääntöjä elokuvien valintojen suhteen, en varmastikaan olisi yhtäkään näistä nyt valituista ottanut katsottavaksi, mutta olen tyytyväinen että tätä kautta tulin nämäkin nähneeksi. Tämä oli ihan kiva projekti toteutettavaksi ja mahdollisesti kokeilen samaa jossakin muussa muodossa myöhemminkin. Kenties kaikki Star Trekit putkeen? Entäpä päivä pelkkää pornoa? 12 tuntia Jason Stathamin leffoja? Vain elokuvia joissa on Michael Nymanin musiikki? Kaikki Sormusten Herrat kerralla? ... Jälkimmäisen jälkeen varmaan vahingoittaisin itseäni,,, oikeasti.

Niin, ja ymmärrän että joku leffafriikki saattaa tuhahtaa että "pah! eihän seitsemän leffaa päivässä ole temppu eikä mikään." Ja tottahan se voi ollakin,,, mutta jos katsot seitsemän huonoa leffaa putkeen, niin kyllä se hieman voimille ottaa. Paitsi jos elokuvat ovat tarpeeksi huonoja, että ne ovat jo hyvällä tavalla huonoja. Nyt teki monta kertaa mieli vaihtaa kiinnostavampi elokuva koneeseen.

Kokeilkaa.

---------------

Ja muistatteko kuinka The Ex-elokuvan kohdalla sanoin kyseisen elokuvan kannen olevan ihan hienon näköinen? IMDB tarjoaa nähtäväksenne tätä kantta...

...Se ei ole se kansimalli joka minulla olleessa leffassa on. Tuo on enemmän JFK-leffan kannen näköinen. Katsokaa vaikka... ...Eli se on The JFeX

---------------
Tätä taustoittivat: Alunperin muistilappujen aikana pyörivien elokuvien ääniraidat, mutta koneelle uudelleen kirjoitettaessa...
In The Nursery -Groundloop
In The Nursery -Cause + Effect

Kuolleita

Aluksi en aikonut kirjoittaa tästä mitään. Asiasta kuulee jo liikaa televisiosta, radiosta, lehdistä ja muilta ihmisiltä. Mutta jostain syystä tämä asia kaivelee aivoissani ja koetan löytää jonkin selityksen itselleni, kirjoittamalla asiasta.

"Yhdeksän kuollutta
7.11.2007 12:26 (Päivitetty 8.11.2007 9:00)
Kahdeksan ihmistä sai surmansa keskiviikkona Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa ammuskelleen oppilaan luodeista. Ammuskelun päätteeksi 18-vuotias Pekka Auvinen ampui itseään päähän. Hän kuoli keskiviikkoiltana sairaalassa. Lisäksi 12 sai vammoja, yksi luodeista ja muut paetessaan kauhuissaan ikkunoiden läpi. Poliisin mukaan heidän vammansa eivät ole vakavia."
-Iltalehti
Tuusulan surmaaja kirjoitti manifestissaan: "On aika laittaa luonnonvalinta & sopeutuvimpien selviytyminen takaisin raiteilleen. Jokaiselle se minkä hän ansaitsee." Luonnonvalinta viittaa yleensä vahvimpien selviytymiseen heikoimpien kustannuksella ja avustuksella. Jos tuusulan surmaaja perusteli itselleen oikeutuksensa muiden tappamiseen tuolla, oli hän ymmärtänyt väärin oman ideologiansa. Luonnossa eläin ei tapa vain koska pystyy ja ei etenkään osoita vahvimman kykyä selviytyä, hyödyntämällä muuta kuin oman itsensä, voimat ja kyvyt. Tuusulan surmaaja totesi manifestissaan, että syyt hänen sotansa ihmiskuntaa vastaan on tullut kyvystä tiedostaan todellisuus: "Jokin aika sitten uskoin ihmisyyteen ja halusin elää pitkän ja onnellisen elämän... mutta sitten heräsin. Aloin ajatella kaikkea syvemmin ja tiedostin asioita." On totta, että mitä enemmän tiedostaa asioita, sitä enemmän pystyy tuntemaan kärsimystä. Ummikkona olo olisi paljon helpompaa. On kuitenkin osattava ymmärtää se seikka, että tiedon määrän saaminen ei saa olla itseisarvo, vaan tiedon ymmärtäminen. Ymmärtämisen kyky ilmeisesti oli kadoksissa tuusulan surmaajalta, sillä hän kertoi oppineensa asioita liikaa ja niiden vuoksi oppi vihaamaan ihmiskuntaa. Olivat opit mitä tahansa joita hän sai haalittua itselleen, olisi hänen pitänyt myös osata hajottaa oppimansa alkutekijöihin ja kyseenalaistamaan oppimansa. Viha ihmiskuntaa kohtaan on ristiriidassa tuusulan surmaajan toimien kanssa. Oletetaan että hän oppi absoluuttisen totuuden, jonka sisältönä olisi toteamus ihmiskunnan olevan pahasta maailmassa. Koska hän itse edusti vihaamaansa ihmiskuntaa, olisi hänen toimiensa pitänyt kohdistua ensisijaisesti itseensä. Et voi vihata vauvoja, koska olet ollut vauva, vihaat siis itseäsi. Et voi vihata vanhuksia, koska itse vanhenet, vihaat siis itseäsi. Kaikki johtaisi kuitenkin omaan itseensä ja täten tuhoavien toimintojen pitäisi lähteä itsestä. Koska tuusulan tapauksen kaltaisia tapahtumia on ollut paljon maailmalla, Yhdysvalloissa erityisesti, on niihin etsittävissä aina jonkinlainen syy. Motiivi voi olla kuinka looginen, tai epälooginen tahansa, mutta lopputulokseen vie aina jokin polku. Koulusurmien tapauksissa on motiivina tuntunut olevan yleisesti koulukiusaaminen, tai eristyneisyys. Media tahtoo vastaavissa tapauksissa aina ottaa esille elokuvat, musiikin, taituusula tapauksessa sotapelien pelaamisen. Mutta usein ratkaisevin tekijä on tuntunut olevan se, että syystä tai toisesta murhetapauksen toimeenpanija on koulukiusattu, tai on ainakin tuntenut olevansa kiusattu. Tuusulan surmaaja oli oikeassa kutsuessaan ihmisiä eläimiksi, sillä kieltämättä eläinkuntaa me olemmekin. Olemme vain eläinrotu nimeltä ihminen. Mutta ihminen on laumaeläin ja sosiaalinen kanssakäyminen on tärkeää meille. Minä itse pidän kovasti yksinolosta, mutta myönnän etten minäkään haluaisi olla taukoamatta yksin. Joten sosiaalisuustarve tulee tyydyttää. Jo se että olet jossain netin pelisivustoilla pelaamassa reaaliajassa muiden kanssa on sosiaalinen tapahtuma. Olet kuitenkin tuolloin kanssakäymisessä todellisten ihmisten kanssa. Joten meillä on muitakin tapoja olla laumassa, kuin vain olemalla ihmisten seurassa. En tiedä syitä miksi tuusulan surmaaja teki sen mitä teki, mutta yritän ymmärtää syyt miksi hän uskoi olevansa oikeutettu tekemään sen mitä teki. Tässä seuraavaksi kokonaisuudessaan tuusulan surmaajaan manifesti.
"Viha, se on asia jota olen täynnä ja rakastan sitä. Se on yksi ainoista asioista jota rakastan. Jokin aika sitten uskoin ihmisyyteen ja halusin elää pitkän ja onnellisen elämän... mutta sitten heräsin.Aloin ajatella kaikkea syvemmin ja tiedostin asioita. Mutta eksistentiaalinen pohtiminen ei ollut helppoa. .. se, kuinka paljon tiedostan asioita, on tehnyt minut onnettomaksi, turhautuneeksi ja vihaiseksi. En vain voi olla onnellinen tässä yhteiskunnassa tai todellisuudessa, jossa elän. Pitkän olemassaolon pohtimisen, yhteiskunnan tarkkailun ja joidenkin muiden elämässäni tapahtuneiden asioiden seurauksena... olen tullut pisteeseen jossa en tunne muuta kuin vihaa ihmisyyttä ja ihmisrotua kohtaan.
Elämä on vain tarkoituksetonta sattumaa... pitkän evolutiivisen kehityksen ja monien eri tekijöiden ja syiden tulosta. Kuitenkin elämä on myös sitä, mitä yksilö haluaa sillä tehdä. Ja minä olen oman elämäni diktaattori ja jumala. Ja minä olen valinnut tieni. Olen valmistautunut taistelemaan ja kuolemaan ajatteluni puolesta. Minä, luonnollisena valitsijana, eliminoin kaikki jotka näin epäsopiviksi, häpeäksi ihmiskunnalla sekä luonnonvalinnan virheeksi.
Voitte kysyä itseltänne, miksi tein tämän ja mitä haluan. Noh, suurin osa teistä on liian ylimielisiä ja mieleltään sulkeutuneita, jotta voisitte ymmärtää... Luultavasti sanotte, että olen "mielenvikainen", "hullu", "psykopaatti", "rikollinen" tai jotain muuta tämän tapaista roskaa. Ei, totuus on että olen vain eläin, ihminen, yksilö, toisinajattelija.
Olen saanut tarpeekseni. En halua olla osa tätä kieroutunutta ja mätää yhteiskuntaa. Kuten jotkut viisaat miehet ovat sanoneet, ihmiskunta ei ole puolustamisen arvoinen... vain tappamisen. Mutta... Kun viholliseni juoksevat peloissaan ja piiloutuvat mainitessaan nimeni... Kun korruptoituneiden hallitusten gangsterit on ammuttu kaduilla... Kun idiokraattinen valta ja demokraattinen järjestelmä on korvattu oikeudenmukaisuudella... Kun älykkäät ihmiset ovat vihdoinkin vapaita ja hallitsevat yhteiskuntia idiokraattisen enemmistön sijasta... Sinä suurena vapautuksen päivänä, tiedätte, mitä minä haluan.
Kauan eläköön vallankumous... vallankumous järjestelmää - joka orjuuttaa paitsi heikkomieliset massat, myös älykkäiden yksilöiden pienen vähemmistön - vastaan! Jos haluamme elää erilaisessa maailmassa, meidän tulee toimia. meidän tulee nousta orjuuttavia, korruptoituneita ja totalitaarisia hallintoja vastaan ja syrjäyttää tyrannit, gangsterit ja idiokraattinen valta. En yksin voi muuttaa asioita paljon, mutta toivottavasti tekoni inspiroi kaikkia maailman älykkäitä yksilöitä jonkinlaiseen maailmanlaajuiseen sotaan ja vallankumoukseen vallitsevia järjestelmiä vastaan. Järjestelmä, joka kriminalisoi luonnollisuuden ja oikeudenmukaisuuden, on viholliseni. Ihmiset, jotka elävät harhamaailmassa ja kannattavat järjestelmää, ovat vihollisiani.
Olen valmis kuolemaan asian puolesta... asian, jonka tiedät olevan oikein, oikeudenmukaista ja totuutta... vaikka häviäisinkin tai taistelu muistettaisiin vain pahana... Mieluummin taistelen ja kuolen kuin elän pitkän ja onnettoman elämän.
Ja muistakaa että tämä on minun sotani, minun ideani ja minun suunnitelmani. Älkää syyttäkö ketään muita teoistani. Älkää syyttäkö vanhempiani tai ystäviäni. En kertonut kenellekään suunnitelmistani ja pidin ne aina omassa mielessäni. Älkää syyttäkö elokuvia, joita katson, musiikkia jota kuuntelen, pelejä joita pelaan tai kirjoja joita luen. Ei, niillä ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Tämä on minun sotaani: yhden miehen sotaa inhimillisyyttä, hallituksia ja heikkomielisiä massoja vastaan! Ei armoa maapallon saastalle! INHIMILLISYYS ON YLIARVOSTETTUA! On aika laittaa LUONNONVALINTA & SOPEUTUVIMPIEN SELVIYTYMINEN takaisin raiteilleen.
Jokaiselle se minkä hän ansaitsee."
Tuo on erittäin hämmentävää luettavaa, sillä toisaalta se on erittäin hyvin kirjoitettu, mutta toisaalta äärimmäisen naivi. Toisaalta se tuntuu olevan harkittua kirjoitusta, mutta sisällössä on niin paljon ristiriitaisuuksia, että se tuntuu olevan myös tajunnanvirtaa. Miten elämä voi olla vain tarkoituksetonta sattumaa, jos se samalla on pitkän evoluution tulos? Surmaaja nostaa itsensä diktaattoriksi ja jumalaksi jolla on oikeus poistaa maailmasta epäkelvot yksilöt. Mutta sitten hän toteutti oman missionsa ampumalla sattumanvaraisesti ihmisiä. Joten sen perusteella kaikki olisivat epäkelpoja yksilöitä, mutta sitten hän toteaa, että tyrannit, gangsterit ja idiokraattinen valta tulisi syrjäyttää. Eikä hän itse todennut olevansa diktaattori ja jumala? Surmaaja toteaa olevansa sodassa inhimillisyyttä vastaan, mutta samalla pyytää ettei muita syytettäisi hänen teoistaan ja osoitti täten itse inhimillisyyttä. Surmaaja väittää, ettei ole kertonut kenellekään suunnitelmistaan ja pitänyt ne aina vain omassa mielessään. Kenties hän ei kertonut suunnitelmaansa, mutta hän oli asettanut nettiin videoita, etc. jotka osoittivat suunnitelmansa osia, ja näin kertoi osittain aikeistaan. Surmaaja kertoo vapautuksen jälkeen älykkäiden ihmisten olevan viimein vapaita, mutta samlla toteaa ettei ihmiskunta ole puolustamisen arvoinen ja että hän vihaa ihmiskuntaa. Jos tiivistämme surmaajan manifestin, saamme esille tyypillisen kiukuttelun valtaapitävien asemaa vastaan, joka kuulostaa teinin ajatuksilta siitä kuinka elämä on epäreilua. Jos tuusulan surmaaja olisi todella ajatellut poistavansa maailmasta yksilöitä joita pitää epäkelpoina, ei hän olisi ammuskellut sattumanvaraisesti. Ja ampuessaan itsensä hän osoitti olevansa itse jahtaamansa epäkelpo yksilö. Mutta ollessaan jumala, ei hän olisi voinut olla epäkelpo. Joten hänen manifestinsa ei oikeastaan kerro mistään muusta, kuin tunteiden purkauksista. Ei suunnitelmaa, ei vakaumusta. Tuon perusteella, vaikka se onkin suht' hyvin kirjoitettu, näen kirjoituksessa saman kuin jonkun Suosikki-lehden vinkunapalstalla valituksen siitä kuinka "kaikki on ihan vittua."
Katsotaan muita asioita.
Tuusulan surmaaja käytti mielialalääkitystä. Joten jos puhutaan siitä, että hänen mahdollinen pahoinvointinsa olisi tullut huomata jo aiemmin. Niin joku sen oli jo huomannut. Mutta jos hän ei oikeasti tarvinnut mielialalääkitystä, olisi siitä ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Kokemuksesta voin kertoa, että aina kun lääkärille puhui vähänkin sellaista joka kuulosti masennuksen oireelta, niin aina oltiin tyrkyttämässä pilleriä poskeen. Suomessa määrätään lääkkeitä aivan liian helposti. Mutta jos tuusulan surmaaja oli oikeasti saamansa lääkityksen tarpeessa? Jos hän jätti kuurin kesken kuten on spekuloitu, niin vieroitusaika saattaa sekoittaa päätä pahastikin. Kenties se laukaisi tilanteen. Jos hän jättikin kuurin kesken, koska tunsi lääkkeiden olevan haitaksi hänelle? Vaikka sitä niin haluaisi uskoa, niin lääkäri ei aina tiedä mikä on hyväksi meille.
Osa surmaajan koulukavereista kertoi hänen olevan hyvä ystävä, osa totesi hänen olevan jotenkin outo ja osa sanoi hänen olevan näkymätön. Mistä tuo kertoo? Vain siitä että hän oli koulutovereiden silmissä normaali oppilas. Kysytään kenen hyypiön koulutovereilta tahansa, niin aina osa toteaa kulloisestakin hyypiöstä samoja juttuja. Sinä, minä tai hän ei ollut kaikkien koulussa olevien tuttu. Minulla oli yläasteella baskeri (kuten vieläkin) ja olin koulun ainoa jolla oli baskeri. Joten varmasti silloin koulussa olevilta kysyttäessä osa pitäisi minua outona, kiitos baskerin. Osa ei olisi noteerannut minua laisinkaan ja kenties osa olisi pitänyt minua mukavana ääliönä. Olin siis perushyypiö. Tuusulan surmaajan sanottiin olevan militantti, mutta vastaavasti hänen myös sanottiin olevan hyvä oppilas. Joten kaikenkaikkiaan tuusulan surmaaja tuntui olevan perus-suomalainen, joka vain jostain syystä sai palaset siten väärin kohdilleen, että se johti väärään lopputulokseen. Tärkein seikka kenties surmaajan psyyken tutkimiseen on hänen nettisuhteensa joka oli kestänyt vain muutaman viikon. Epästabiili ihminen joka tässä tapauksessa haki osan sosiaalisesta laumastaan netin kautta, saattoi kaikkien osien summana pitää jotain nettiseurustelua liian tärkeänä osasena, jonka muutosta ei osannut käsitellä oikein. En mitenkään syytä tätä nettityttöystävää, sillä mikään tässä ei ole hänen syytään. Enkä tahdo vähätellä netin kautta syntyviä suhteita. Mutta tahdon todeta, että vaikka netin kautta solmittua suhdetta pitäisi kuinka tärkeänä tahansa, niin koskaan ei voi tietää toisen osapuolen ajatuksia siten, että osaisi kertoa onko hän samalla vakaumuksella mukana. Sitä ei voi tietää edes silloin kun seurustelee kasvotusten. Mutta koska ihmiset ottavat erot niin eritavoin käsiteltäväkseen, että herkempi ihminen voi saada siitä liikaa negatiivisuutta itseensä. Kun kaikki yksinään harmittomilta tuntuvat seikat yhdistetään, niin niiden summa saattoi olla liikaa. Voidaan myös miettiä sitä, että miksi ihminen jolle on jossain vaiheessa elämäänsä määrätty mielialalääkitys voi saada aseenkantoluvan? Kaikki kuitenkin on vain spekulaatioita, sillä en tuntenut kyseistä ihmistä, tai omannut tragedian kohteina olleisiin ihmisiin minkäänlaisia henkilökohtaisia siteitä. Mikä saa ihmisen tilaan, joka aiheuttaa murhenäytelmän, on seikka joka voi vaihdella tilanteen mukaan. Mutta kuten te, minäkin tahdon ymmärtää.

Belle Epoque

Pyyhekumiteollisuus tekee sinulle tarjouksen josta et voi kieltäytyä.

GUMMISETÄ!

Genesis Syndrooma

More cowbell

Tahdoin vain päästä käyttämään tuota otsikkoa, joten siinä oli minun tämänkertainen asiani sisältö.

... Mutta, laitetaan tänne nyt vaikkapa pari strippiä tilan viemiseksi. Älkää pelätkö, kumpikaan niistä ei ole hauska. Itseasiassa ensimmäinen saa masentumaan.

Solitude

Obsolete

The ATK in Miss Jones

Tämä on jälleen niitä päiviä kun tekee mieli vain ottaa patterit irti selästä ja rojahtaa lattialle epämääräiseksi möykyksi. Toisin sanoen tänään tuli tehtyä töitäkin. Se että joutuu saman päivän aikana tekemään inventaarion, tuntilistat, kuukausiraportin, vastaanottamaan ja purkamaan suhteettoman suuren elintarvikemäärän, ei ole oikeastaan vielä mitään ennenkuulumatonta. Mutta miksi pitää olla aina jotain, tai joku jonka pääprioriteetti tuntuu olevan tehtävien, kuten vaikkapa nuo edellämainitut, hankaloittaminen. Se, ettei liikettä saa sulkea inventaarion vuoksi, ei ole ongelma eikä mikään. Neuvokas, ja miksei tajutonkin ääliö voi selvittää multippeli-itseisdelegoinnin onnistuneesti. Mutta sitten tosiaan on se jokin joka toteaa "mä aion kiusata sua kokoajan." Kyseessä on meidän atk-tukemme,,, tai atk-organisaattorimme,,, tai vain se hyypiö joka vastaa atk-osiostamme. Sama se, kaikki he ovat se yksi ja sama ärsyke. Atk-miehemme (sanon mies, koska hän on miespuolinen. Joten anteeksi jos loukkaannuitte sukupuoleen viittaavasta termistä.) on taatusti hitain tapaus mitä on saatavilla. Oletan että hän työskentelee Spectravideon avustuksella, sillä kaikki mitä hän tekee kestää niin helvetin kauan, että Rip Van Winkle jää toiseksi. Ja luonnollisesti se mitä hän tekee, jää usein puolitiehen. Etenkin isommissa projekteissa ne vajavuudet hänen työskentelyssään korostuvat. Nyt kun meillä siis oli tämä inventaario, joka on ollut jo jonkin aikaa meidän tiedossamme ja pidemmän aikaa päämajan tiedossa. Atk-henkilömme tehtävänä oli laatia inventaariota varten lomaketiedot joissa lukee tuotteet, niiden sisäänostohinta ja saada kaavat toimimaan siten, että kun liikkeissä kirjataan tiedot ylös niin lopputulos saadaan esiin. Ensimmäiseksi huomasin että osa yleisesti liikkeissä myytävistä tuotteista puuttui listoilta. Siispä soitto konttoriin ja toteamus, että "siellä listoilla ei ole niitä ja näitä tuotteita. Mä kirjaan ne itse muiden joukkoon ja etsin niiden sisäänostohinnat, ettette sitten ihmettele." Ja näin toiminkin ja oletan muiden liikkeiden tehneen samoin,,, tai sitten eivät tehneet, mutta se ei liikuta minua. Tämän jälkeen huomasin että laskukaavat toimivat vain joidenkin tuotteiden kohdalla. Niinpä uusi puhelu samaan paikkaan ja toteamus "niin, siellä ei sitten kaavatkaan toimi. Mä voin laskea ne kyllä ilmankin, mutta ilmoittakaa siitä muillekin." Siispä näin sen vaivan, että laskin ne ilman valmiita laskutoimintoja. Ei vielä niin iso juttu. Mutta sitten herra atk ilmoittaa, että hän on luonut inventaarinettisaitin, jonne samat inventaariotiedot tulisi myös kirjata. Luonnollisesti hänen linkkinsä ei vienyt mihinkään. Paria tuntia myöhemmin linkki toimi, mutta tuotetiedot puuttuivat kokonaan. Sitten pienen odotuksen jälkeen hän sai tuotteet esille, mutta yllätys yllätys,,, osa tuotteista puuttui edelleenkin. No, kirjasin ne mitä pystyi ja ilmoitin, että saa luvan kopioida puuttuvat tiedot sieltä toisesta invertaarioraportista, kun ei herra kerran osaa vastata puhelimeen ja sähköpostiinkaan ei saa näemmä vastausta ainakaan ennen työvuoron päättymistä. Mikä siinä on, että jos jonkun työkuvaan kuuluu saada exelraporttipohja tehdyksi ja kyseessä on sen verran iso projekti, että siihen on annettu tarpeeksi aikaa. Niin se pitää sitten tehdä kuin juosten kustu. Joku inventaarion tekeminenkin on aivan saatanan tylsää ja aikaa vievää työtä, että sen haluaa olevan mahdollisiman kitkattomasti sujuva, mutta sitten joku kokoaa tiellesi pieniä esteitä, joiden ei tulisi olla edes olemassa. Kerran kun kyse on selkeästi huolimattomuusvirheistä. Sillä osa kaavoista toimi, joten hän oli niitä tehnyt,,, miksi ei siis kaikkiin? Osa tuotteista löytyi listoilta, joten hän oli niitä kirjannut,,, miksi ei siis kaikkia? Minua korpeaa suunnattomasti aina kun eteen tulee joku atk-ongelma jonka vuoksi häneen pitää ottaa yhteyttä. Koska sen ongelman ratkaiseminen ei pelkästään kestä kauan, vaan lähes poikkeuksetta siitä saa soitella useaan otteeseen, kun aina hän jättää jotain tekemättä. Miksikö hänellä on vielä töitä? Ei hajuakaan,,, herra lienee jonkun pomon sukulainen, tms. Tai sitten se on vain niin, että vaikuttaaksesi fiksummalta, hakeudu itseäsi tyhmempien seuraan. Mutta palataan vielä sinne inventaarioon. Kun viimein olin saanut koko raportin valmiiksi. Kirjattua siellä olevat tuotteet, korjattua puuttuvat tuotteet ja laskettua lopputulokset, ja lähetettyä koko paska toimistoon. Niin juuri sen jälkeen herra atk sai lähetettyä korjatun inventaariolistan ja maininnan, että inventaarion sisälmykset tulisi kirjata tuolle uudelle listalle. Tämä oli varmasti iloinen uutinen muidenkin mielessä, kuin vain minun. Juuri kun olit suurella vaivalla saanut sen tehtyä,,, pitää se tehdä uudestaan. Ilmoitin että olin jo kirjannut puuttuvat tuotteet, etc. vanhaan listaan mukaan, joten en aikoisi tehdä samaa työtä toistamiseen. No ainakin toimiston tytöt (sanon tytöt, koska kyseessä on joukko naispuolisia ihmisiä, että ihan tosi) totesivat, että jos kerran olin korjannut itse vanhan listan, niin se kelvannee. Sääli vain niiden liikkeiden puolesta, joissa ei itse oltu tajuttu korjata listoja. Sitten pitikin purkaa karkkikuorma. Mukana oli muuten iso kasa pornoa, jota ainakin herrat Jese ja "hyvää päivänjatkoa" kaipasivat kiihkeästi.

---------------
Löysin kirjastosta hyvin mielenkiintoisen oloisen kirjan, Mitsuo Kuren Sotaisat Samurait (Samurai, 2001.) Tuskin kerron myöhemmin oliko se mielestäni hyvä vai ei, mutta voin nyt ainakin mainita kirjan tuoksuvan tuoreelta.

---------------
Sitten on vielä tämä:
Aikoinaan Suomessa, siinä vuoden 1994 kieppeillä julkaistiin lehteä nimeltä Hullu Hullu Maailma. Kyseiseen lehteen oli koottu sellaista roskatuubaa jota vain syntyperäinen idiootti voisi pitää totena. Juttuja joissa esitellään tosielämän avaruusolentoja, tai näytetään kuinka elefanttimiehen avioliitto sujuu. Sellasta roskaa. Kyseinen lehti ei kauaa Suomessa pärjännyt, sillä meidän kotoisissa iltapäivälehdissämme oli poliitikkoja käsitteleviä juttuja jo aivan tarpeeksi. Mutta Hullu Hullu Maailma suolsi sivuiltaan maailmaan joitakin niin järjettömän tyhmän hauskoja juttuja, että kyseinen lehti ansaitsee tulla mainituksi samassa hengenvedossa kuin vaikkapa Helsingin Sanomat.

Seuraavat kuvat liittyvät juttuun, jonka nyt kuvailen lyhyesti. Kuvan herran jalat ovat amputoidut, mutta hän pystyy silti seisomaan ilman alaraajojaan. Hänen jalkansa ovat siis tavallaan "näkymättömät" polvista alaspäin, sillä vaikka hän levitoi, niin amputoidut jalat toimivat kuten ennen amputaatiota. Korkeus on sama ja askeleet samoja,,, jalat vain katkeavat polviin. "Nykyisin 40-vuotias Tony nousee rullatuolistaan ja näyttää siltä kuin hän vaappuisi ilmassa huoneen läpi. Itse hän tuntee ottavansa normaaleja askeleita ja luulee että jalat ovat siellä missä niitteen pitäisi ollakin." Katsokaa nyt tätä ensimmäistä kuvaa. Voi, surullista kun herran jalat ovat amputoidut. Mutta entäpä tämä... Eikö kukaan muka lehden toimituksessa huomannut tuota onnetonta retusointia. Katsotaanpa lähempää... Sehän näyttää kuin ne jalat olisi pyyhitty pois pyyhekumilla. Hullu Hullu Maailma toi ulottuvillemme aivan loistavaa huuhaata. Nyt joudumme tyytymään vain hesariin.

---------------

Tätä taustoitti: Philip Glass -Music in Twelve Parts